Toinen minä – Raimo Utriaisen maalauksia
26.5.2019 – 11.8.2019
Kuvanveistäjä Raimo Utriainen (1927–1994) tunnetaan parhaiten konstruktivistisista veistoksista, jotka koostuvat ohuista, matemaattisen tarkasti asetelluista metallisäleistä. Abstraktien teosten levolliset muodot ja valossa väreilevät pinnat vievät ajatukset luonnonilmiöihin. Ne eivät kuitenkaan toista näkyvää, vaan perustuvat pinnanalaisiin muotoihin ja rytmeihin, joista näkyvä todellisuus rakentuu.
Raimo Utriaisella oli myös toinen minä. Samaan aikaan kun hän työsti kaikkein hienovireisimpiä veistoksiaan, hän teki suurikokoisia, väreiltään ja eleiltään voimakkaita maalauksia, usein viitteellisesti esittäviä. Ne olivat hänelle keino tuoda esiin kaikki ne sisäänsä kerrostuneet tunteet, joille hänen veistostensa askeettisessa minimalismissa ei ollut tilaa.
Suurin osa maalauksista syntyi 1980-luvulla, uuden ekspressiivisen maalaustaiteen kultakaudella. Raimo Utriainen oli tunnustetusti yksi modernin suomalaisen kuvanveiston suuria uudistajia. Hänen samanaikaisesti väkevät ja ilottelevat, toisinaan myös groteskit kankaansa kertovat hänen olleen ajan hermolla myös maalatessaan.
Teknisen luovuuden lähteillä – piirustuksia Lokomolta ja Sarvikselta
16.2.2019 – 19.5.2019
Näyttely esittelee teräs- ja konepajayhtiö Lokomo Oy:n ja muoviteollisuutta harjoittaneen Sarvis Oy:n tuotekehitystä 1920–1980-luvuilla. Innovatiinen ja ennakkoluuloton suunnittelu on yritystoiminnan menestyksen kannalta olennainen tekijä. Niin Lokomon kuin Sarviksenkin kohdalla panostus suunnitteluun nosti yhtiöt alojensa eturivin toimijoiksi Suomessa ja kansainvälisesti. Yhtiöiden tuotekehitykseen kurkistetaan piirustusten, esineiden ja valokuvien kautta. Lisäksi esillä on pienoismalleja Lokomon valmistamista koneista.
Käsityömuotoilun näyttelyt SQIN ja KALEVALAND 8.9.2018 – 29.1.2019
SQIN – Pirkanmaa muotoilee VI – 8.9.2018 – 29.1.2019
Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry avaa Emil Aaltosen museossa Pyynikinlinnassa SQIN- näyttelyn. Esillä on kuudentoista pirkanmaalaisen muotoilijan töitä ja monelle heistä kyseessä on ensimmäinen iso museonäyttely Suomessa. SQIN on kunnianosoitus vahvalle pirkanmaalaiselle nahkateollisuudelle ja sen historialle. Näyttely on kertomus siitä, miten muotoiluala on muuttanut muotoaan ja kuinka se elää tällä hetkellä vahvasti pienten yrittäjien ja ammattilaisten ylläpitämänä. Nimestään huolimatta näyttelytöissä käytetyt materiaalit eivät rajoitu nahkaan vaan mukana nähdään esimerkiksi myös keramiikkaa, hopeaa, denimikangasta, lasia ja jopa kalansuomuja.
KALEVALAND – Käsityönäyttely Ahvenanmaalta – 8.9.2018 – 29.1.2019
Ålands Slöjd & Konsthantverk -yhdistyksen KALEVALAND-näyttelyn taidekäsityöläiset ovat hakeneet inspiraationsa Kalevalan tarinoista.
Nykytaidetta Pyynikinlinnan kokoelmista
28.4.-26.8.2018
Näyttelyssä on esillä taidetta Eila Kivekkään (1931–1999) Pyynikinlinnan nykytaiteen kokoelmasta. Hän keräsi elämänsä aikana laajan suomalaisen nykytaiteen kokoelman, johon kuuluu kaikkiaan noin 200 teosta. Ajallisesti kokoelma kattaa neljä vuosikymmentä 1960-luvulta 1990-luvun loppuun. Syvemmän kiinnostuksen kuvataiteeseen herätti avioliitto vuosina 1963-1976 kuvanveistäjä Raimo Utriaisen kanssa. Kokoelma rakentui Eila Kivekkään omien mieltymysten varaan ollen hyvin henkilökohtainen, kerääjästään kertova kokonaisuus. Samaa periaatetta noudatti hänen isoisänsä vuorineuvos Emil Aaltonen omaa taidekokoelmaansa kootessaan 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana. Eila Kivekäs ja Emil Aaltonen jakoivat myös ajatuksen taiteesta kansallisen identiteetin rakentajana.
Näyttelyn taiteilijat: Erna Aaltonen, Cris af Enehielm, Jorma Hautala, Tero Laaksonen, Kuutti Lavonen, Jukka Mäkelä, Marika Mäkelä, Caroline Pipping, Mari Rantanen, Silja Rantanen, Nina Roos, Kalle Suomi, Nanna Susi, Marjatta Tapiola, Hannu Väisänen ja Irina Zatulovskaja.
Työn kuvat IV – Valokuvia teollisuustyöstä & Kevät 1918 – Emil Aaltonen ja Suomen sisällissota 3.2.2018-15.4.2018
3.2.2018-15.4.2018
Työn kuvat IV – Valokuvia teollisuustyöstä
3.2.2018-15.4.2018
Kevät 1918 – Emil Aaltonen ja Suomen sisällissota
Rakkaudesta tieteeseen 16.9.2017-21.1.2018
Vuorineuvos Emil Aaltosen perustama, kaikkia tieteenaloja tukeva Emil Aaltosen säätiö aloitti varsinaisen toimintansa vuonna 1937. Säätiön alkupääoma muodostui Emil Aaltosen huomattavasta lahjoituksesta, jonka korkotuloista hän määräsi vuosittain jaettavaksi raha-avustusta suomenkielisille tutkijoille. Toimintansa aikana säätiö on myöntänyt apurahoja nykyrahaksi muutettuna noin 125 miljoonaa euroa. Vuosittain apurahoja myönnetään nykyään yli kuusi miljoonaa euroa.
Juhlanäyttely esittelee Emil Aaltosen Säätiön 80-vuotista historiaa mm. aikajanan, valokuvien ja lehtileikkeiden avulla. Säätiön nykyistä toimintaa esittelee videotallenne säätiön projektiapurahojen jakotilaisuudesta vuoden 2016 marraskuulta. Lisäksi kävijä voi tutustua viiden projektiapurahan saaneen tutkijan haastatteluun, jotka videoitiin Pyynikinlinnassa keväällä 2017.
Uusin silmin
16.6.-20.8.2017
UUSIN SILMIN – Kuvataiteellisia kommentteja suomalaisista taiteoksista sadan vuoden ajalta Suomi 100 vuotta -juhlavuoden näyttely “Uusin silmin” toteutetaan yhteistyössä Tampereen Taiteilijaseura ry:n ja Hiekan taidemuseon kanssa. Tampereen Taiteilijaseuran Uusin silmin –näyttelyn konsepti on yksinkertainen: taiteilija sai valita minkä tahansa suomalaisen taideteoksen, joka on valmistunut 1910-luvun jälkeen, ja luoda siitä oman kommenttinsa haluamallaan tavalla. Mukaan valikoitui […]
Nykytaidetta Pyynikinlinnan kokoelmista
18.3.–28.5.2017
Eila Kivekäs (1931–1999) keräsi elämänsä aikana laajan suomalaisen nykytaiteen kokoelman, johon kuuluu kaikkiaan noin 200 teosta. Ajallisesti kokoelma kattaa neljä vuosikymmentä 1960-luvulta 1990-luvun loppuun. Näyttelyn taiteilijat: Lena Cronqvist, Chris af Enehielm, Marjatta Hanhijoki, Tuula Lehtinen, Leena Luostarinen, Marika Mäkelä, Jukka Mäkelä, Outi Pienimäki, Mari Rantanen, Silja Rantanen, Ulla Rantanen, Nina Roos, Raili Tang, Marjatta Tapiola, Kain Tapper, Riitta Uusitalo, Ulla Virta, Merja Winqvist.
Työn kuvat III – valokuvia teollisuustyöstä museon kokoelmista – 18.1.-5.3.2017
Valokuvia museon kuvakokoelmista. Kuvat kertovat työstä ja ihmisistä Lokomo Oy:n konepaja- ja terästehtaalla.
Viialan nahkatehdas 1920-1995 ja Korkeakosken Kenkätehdas 1897-1983
26.3.2016-11.12.2016
Viialan Nahkatehdas ja Korkeakosken Kenkätehdas toivat omaleimaisen ja vahvan osansa tehtailija Emil Aaltosen harjoittamaan jalkine- ja nahkateollisuuteen. Vuonna 1920 perustettu Viialan Nahkatehdas päätyi Aaltosen omistukseen vuonna 1925. Korkeakosken Kenkätehtaan historia sen sijaan oli alkanut jo 1890-luvulla. Osaksi Aaltosen jalkineteollisuutta se tuli vuonna 1926. Molemmilla oli vuosikymmenten ajan suuri merkitys niin teollisuuden aloilleen, Aaltosyhtymälle kuin paikalliselle yhteisölleen. Näyttelyssä tehtaiden vaiheita esitellään esinein, kuvin ja tekstein. Lisäksi videosalissa on nähtävissä lyhytfilmi “Nahka kestää”, jossa aiheena on nahanvalmistus Viialan Nahkatehtaalla.
Artio Oy