Työn kuvat – Asko Salmisen valokuvia
1.2.-9.3.2014

Näyttelyssä valokuvaaja, kuvanveistäjä Asko Salmisen kuvia Lokomon Terästehtaalta v. 1980–1985. Työn kuvat – näyttelyn kuvat ovat dokumentaarisia sommitelmia tehtaassa, kuvia, joiden tyyni keskittyneisyys korostuu luonteeltaan vastakkaisessa ympäristössä.

”Aurat aseiksi, aseet auroiksi” – sota-aikojen toiminta Emil Aaltosen teollisuuslaitoksissa vuosina 1914-1918 ja 1939-1945
14.4.–15.12.2013

Näyttely pureutuu Emil Aaltosen teollisuuslaitosten toimintaan sota-aikoina. Ensikosketus sotatarveteollisuuteen tapahtui ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin Aaltosen kenkätehdas valmisti jalkineita sotaa käyvälle Venäjän armeijalle. Suomen itsenäistyttyä 6.12.1917 kiinnitettiin kasvavaa huomiota suomalaisen teollisuuden kykyyn varustaa maan kehittymässä olevia asevoimia. 1930-luvulla varustautuminen kiihtyi ja tämä näkyi myös Emil Aaltosen teollisuuslaitosten toiminnassa. Lokomo Oy:stä kasvoi merkittävä toimija suomalaisen kivääri- ja […]

Rakkaudesta taiteeseen – kuvataidetta mesenaattien kokoelmista
10.1.-28.2.2013

Rakkaudesta taiteeseen -näyttely esittelee Suomen taiteen kultakauden teoksia neljän suomalaisen taidemuseon kokoelmista. Näiden museoiden kokoelmat ovat syntyneet rakkaudesta taiteeseen. Taiteen mesenaatit Emil Aaltonen (1869-1949), Kustaa Hiekka (1855-1937), Teresia Lönnström (1895-1986) sekä Karl Herman Renlund (1850-1908) olivat keräilijöitä, joita puhutteli heidän oman aikansa taide.

Ylikartano – Emil Aaltonen suurmaatalouden harjoittajana 1917-1949
18.10.2009-19.12.2010

Näyttely esittelee Mäntsälässä sijaitsevan Ylikartanon historiaa. Mäntsälän Nummisten kartanoalue alkoi muovautua vuonna 1608 Kuningas Kaarle IX myönnettyä läänityksiä ratsumestari Henrik Wreden leskelle Gertrud von Ungernille. 1640-luvulla Nummisiin perustettiin Frugård eli Alikartano. 1700-luvun lopulla perinnönjaon yhteydessä Alikartano siirtyi Adolf Gustaf Nordenskiöldille, jonka veli Anders Johan Nordenskiöld perusti perinnöksi saamilleen maille Andersbergin eli Ylikartanon.

Aaltonen – kenkä- ja nahkateollisuutta 1889-1984
16.2.2008-30.8.2009

Näyttely esittelee Tampereella sijainneen Aaltosen Kenkätehdas Oy:n historiaa vuosien 1889-1984 väliseltä ajalta. Vuonna 1889 perusti suutari Emil Aaltonen ensimmäisen verstaansa Hattulaan, jossa teollinen jalkinetuotanto käynnistyi vuonna 1902 perustetun Hattulan Jalintehtaan myötä. Aaltoselle teollistuminen merkitsi modernia tuotantomuotoa, parempaa elämänlaatua ja suomalaisen yhteiskunnan kehittämistä. Tampereelle tehdas siirtyi vuonna 1905 saaden nimekseen Tampereen Kenkätehdas. Aaltosen Kenkätehdas opittiin tuntemaan […]

Emil Aaltosen Säätiö 70 vuotta
5.11.2007-31.12.2007

Emil Aaltosen Säätiö aloitti toimintansa 16.12.1937. Säätiön hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Emil Aaltonen pyysi germaanisten kielten tutkijan, Helsingin Yliopiston rehtorina ja kanslerina toimineen Hugo Suolahden. Muiksi jäseniksi hallitukseen kutsuttiin professori, metsätieteilijä Olli Heikinheimo ja professori V. A. Koskenniemi. Asiamieheksi Emil Aaltonen pyysi vävynsä, varatuomari Lauri J. Kivekkään. Säätiön alkupääoma muodostui Emil Aaltosen huomattavista pääomasiirroista, joiden korkotuloista […]

Lokomo 1915-2005 – 90 vuotta teräs- ja koneteollisuutta
12.2.2006-31.8.2007

Museon erikoisnäyttely esittelee Lokomon tuotantoa ja historiaa 90 vuoden ajalta. Lokomo Oy:n perustamisajankohdaksi voidaan katsoa 6.4.1915, jolloin insinööri Werner Ryselin, insinööri Jalmar Castrén ja Helsingin yliopiston ylimääräinen professori J. J. Karvonen lähettivät laatimansa Oy Lokomo Ab – nimisen osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen senaatin vahvistettavaksi. Useat tamperelaiset liikemiehet, joihin lukeutuivat ainakin kenkätehtailija Emil Aaltonen, liikemies Leopold Lerche ja […]

Sarvis – mukava muoto, kätevä käyttö
8.6.2004-31.12.2005

Museon ensimmäinen erikoisnäyttely keskittyy Sarvis -tuotteisiin. Sarvis Oy:n, joka aloitti toimintansa vuonna 1921, perustivat insinööri Robert Frantsila, paimiolainen maanviljelijä ja kunnallisneuvos Juho Silkkilä sekä kauppias Oskari Kauriinvaha. Yhtiöjärjestys vahvistettiin 23.2.1921 ja perustava kokous pidettiin 7.3.1921 Helsingissä. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Oskari Kauriinvaha, kunnallisneuvos ja maanviljelijä Artturi Hiidenheimo Vihdistä sekä Emil Aaltonen, joka valittiin johtokunnan puheenjohtajaksi. Yhtiön […]