Näyttelyssä esitellään Pyynikinlinnan vaiheita sadan vuoden ajalta. Esillä on myös arkkitehti Jarl Eklundin rakennuspiirustusten helmiä ja arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy:n esittely Pyynikinlinnan peruskorjauksesta vuonna 2020.

Ulla Jokisalo, Jorma Puranen, Pentti Sammallahti: Hetkien kauneus 16.6.-15.9.2024.

Jouko Lehtola (1963–2010) tunnettiin valokuvataiteilijana erityisesti nuoria ja nuorisokulttuuria kuvaavista sekä yhteiskunnallisia aiheita sivuavista valokuvasarjoista.

Emil Aaltosen museon Rento meininki -näyttely esittelee 54 teosta käsittävän kokonaisuuden naivistista kuvataidetta Oulun taidemuseon kokoelmista. Teoksia, maalauksia ja veistoksia on esillä 25 taiteilijalta. Teosten teemat kertovat naivistitaiteilijoiden suosikkiaiheista, sirkustempuista

Nanso 100 vuotta -juhlanäyttely on koottu Nanson mittavasta arkistoaineistosta sekä yksityishenkilöiden Nanso-tuotelainoista. Näyttely esittelee Nanson kiehtovan historian vuodesta 1921 alkaen tähän päivään. Muuttuvan maailman ilmiöt ja teollisen vaatetuotannon kehitys heijastuvat

“Aaltosen mustat veret eivät hehku pinnalla, ne kuumenevat tyynen pinnan alla kuin tuli miiluhaudassa. Mutta lämpö ja sen vaikutus on silti yhtä tehokasta.” Näin kuvailtiin 70 vuotta täyttäneen vuorineuvos Emil

Kuvanveistäjä Raimo Utriainen (1927–1994) tunnetaan parhaiten konstruktivistisista veistoksista, jotka koostuvat ohuista, matemaattisen tarkasti asetelluista metallisäleistä. Abstraktien teosten levolliset muodot ja valossa väreilevät pinnat vievät ajatukset luonnonilmiöihin. Ne eivät kuitenkaan toista

Näyttely esittelee teräs- ja konepajayhtiö Lokomo Oy:n ja muoviteollisuutta harjoittaneen Sarvis Oy:n tuotekehitystä 1920–1980-luvuilla. Innovatiinen ja ennakkoluuloton suunnittelu on yritystoiminnan menestyksen kannalta olennainen tekijä. Niin Lokomon kuin Sarviksenkin kohdalla panostus

SQIN – Pirkanmaa muotoilee VI – 8.9.2018 – 29.1.2019

Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry avaa Emil Aaltosen museossa Pyynikinlinnassa SQIN- näyttelyn. Esillä on kuudentoista pirkanmaalaisen muotoilijan töitä ja monelle

Näyttelyssä on esillä taidetta Eila Kivekkään (1931–1999) Pyynikinlinnan nykytaiteen kokoelmasta. Hän keräsi elämänsä aikana laajan suomalaisen nykytaiteen kokoelman, johon kuuluu kaikkiaan noin 200 teosta. Ajallisesti kokoelma kattaa neljä vuosikymmentä 1960-luvulta

3.2.2018-15.4.2018

Työn kuvat IV – Valokuvia teollisuustyöstä

3.2.2018-15.4.2018

Kevät 1918 – Emil Aaltonen ja Suomen sisällissota

Vuorineuvos Emil Aaltosen perustama, kaikkia tieteenaloja tukeva Emil Aaltosen säätiö aloitti varsinaisen toimintansa vuonna 1937. Säätiön alkupääoma muodostui Emil Aaltosen huomattavasta lahjoituksesta, jonka korkotuloista hän määräsi vuosittain jaettavaksi raha-avustusta suomenkielisille

UUSIN SILMIN – Kuvataiteellisia kommentteja suomalaisista taiteoksista sadan vuoden ajalta Suomi 100 vuotta -juhlavuoden näyttely “Uusin silmin” toteutetaan yhteistyössä Tampereen Taiteilijaseura ry:n ja Hiekan taidemuseon kanssa. Tampereen Taiteilijaseuran Uusin silmin

Eila Kivekäs (1931–1999) keräsi elämänsä aikana laajan suomalaisen nykytaiteen kokoelman, johon kuuluu kaikkiaan noin 200 teosta. Ajallisesti kokoelma kattaa neljä vuosikymmentä 1960-luvulta 1990-luvun loppuun. Näyttelyn taiteilijat: Lena Cronqvist, Chris af

Valokuvia museon kuvakokoelmista. Kuvat kertovat työstä ja ihmisistä Lokomo Oy:n konepaja- ja terästehtaalla.

Viialan Nahkatehdas ja Korkeakosken Kenkätehdas toivat omaleimaisen ja vahvan osansa tehtailija Emil Aaltosen harjoittamaan jalkine- ja nahkateollisuuteen. Vuonna 1920 perustettu Viialan Nahkatehdas päätyi Aaltosen omistukseen vuonna 1925. Korkeakosken Kenkätehtaan historia

Eila Kivekäs (1931–1999) keräsi elämänsä aikana laajan suomalaisen nykytaiteen kokoelman. Siihen kuuluu kaikkiaan noin 200 teosta. Ajallisesti kokoelma kattaa neljä vuosikymmentä 1960-luvulta 1990-luvun loppuun. Syvemmän kiinnostuksen kuvataiteeseen herätti avioliitto vuosina

Erikoisnäyttely Lokomo – 100 vuotta konepaja- ja terästeollisuutta esittelee vuonna 1915 perustetun yhtiön vaiheita ja tuotantoa.Vasemmalla Lokomon konepaja, oikealla teräsvalimo. Kuva 1920-luvulta. Oy Lokomo Ab perustettiin höyryveturitehtaaksi. Olosuhteiden pakosta tuotantoa

9.5.2015–1.12.2019 (näyttely päättynyt)

MIR 1 ja MIR 2 – Lokomolla valmistetut syvänmeren tutkimussukellusalukset –erikoisnäyttely esillä Emil Aaltosen museossa. Näyttelyssä esiteltävän tutkimussukellusalusprojektin juuret ovat vuodessa 1982, jolloin Neuvostoliiton Tiedeakatemia etsi valmistajaa

Työn kuvat II – valokuvia teollisuustyöstä museon kokoelmista. Kuvat kertovat työstä ja ihmisistä Aaltosen-, Attilan, Korkeakosken- ja Solenan kenkätehtailla, Sarvis Oy:ssä, Lokomo konepaja- ja terästehtaalla sekä Viialan Nahkatehtaassa.

Suomen Taiteilijaseuran 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi joukko suomalaisia erikoismuseoita toteuttaa vuoden aikana sarjan taideinterventioita muistuttamaan luovuuden ytimestä – kyvystä kysyä siitä, mistä emme vielä tiedä. Uuden oivaltaminen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman

Eila Kivekäs (1931–1999) keräsi elämänsä aikana laajan suomalaisen nykytaiteen kokoelman. Siihen kuuluu kaikkiaan noin 200 teosta. Ajallisesti kokoelma kattaa neljä vuosikymmentä 1960-luvulta 1990-luvun loppuun.

Näyttelyssä valokuvaaja, kuvanveistäjä Asko Salmisen kuvia Lokomon Terästehtaalta v. 1980–1985. Työn kuvat – näyttelyn kuvat ovat dokumentaarisia sommitelmia tehtaassa, kuvia, joiden tyyni keskittyneisyys korostuu luonteeltaan vastakkaisessa ympäristössä.

Rakkaudesta taiteeseen -näyttely esittelee Suomen taiteen kultakauden teoksia neljän suomalaisen taidemuseon kokoelmista. Näiden museoiden kokoelmat ovat syntyneet rakkaudesta taiteeseen. Taiteen mesenaatit Emil Aaltonen (1869-1949), Kustaa Hiekka (1855-1937), Teresia Lönnström (1895-1986)

”Siellä otettiin ihminen ihmisenä” – muisteli Emil Aaltosen aikalainen työoloja Aaltosen Kenkätehtaalla. Emil Aaltosen museon näyttely Töissä Aaltosella pureutuu työhön. Näyttely valottaa millaisena työntekijät kokivat työn Aaltosen kenkätehtaissa, Lokomolla, Sarviksessa…

Näyttely esittelee Mäntsälässä sijaitsevan Ylikartanon historiaa. Mäntsälän Nummisten kartanoalue alkoi muovautua vuonna 1608 Kuningas Kaarle IX myönnettyä läänityksiä ratsumestari Henrik Wreden leskelle Gertrud von Ungernille. 1640-luvulla Nummisiin perustettiin Frugård eli

Näyttely esittelee Tampereella sijainneen Aaltosen Kenkätehdas Oy:n historiaa vuosien 1889-1984 väliseltä ajalta. Vuonna 1889 perusti suutari Emil Aaltonen ensimmäisen verstaansa Hattulaan, jossa teollinen jalkinetuotanto käynnistyi vuonna 1902 perustetun Hattulan Jalintehtaan

Museon erikoisnäyttely esittelee Lokomon tuotantoa ja historiaa 90 vuoden ajalta. Lokomo Oy:n perustamisajankohdaksi voidaan katsoa 6.4.1915, jolloin insinööri Werner Ryselin, insinööri Jalmar Castrén ja Helsingin yliopiston ylimääräinen professori J. J.