Pyynikinlinna sijaitsee viime vuosisadan alkupuolella rakennetussa rauhallisessa huvilakaupunginosassa ollen osa valtakunnallisesti merkittävää Pyynikinrinteen rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema Pyynikinlinna valmistui vuonna 1924. Kaksikerroksinen, vaaleaksi rapattu tiilirakennus klassisine yksityiskohtineen, kuten pylväsaiheet, avoin pylväskäytävä eli loggia taloussiiven eteläpuolella, kattoterassit sekä puutarhan suihkulähde, kertovat antiikin ja italialaisen renessanssin rakennustaiteen ihailusta ja soveltamisesta 20-luvun pohjoismaiseen klassismiin. Rakennuksen ikkunoista, terasseilta ja puutarhasta avautuu esteetön näköala Pyynikin hongikkoon ja Pyhäjärvelle sekä vain kilometrin päässä olevaan kaupungin ydinkeskustaan.

Rakennuksen muotokieltä hallitsevat antiikista poimitut yksityiskohdat kuten vaakalistoitukset, kipsikoristelut ja korinttilaiset pylväät. Koristeaiheet keskittyvät ikkunoiden ja sisäänkäyntien korostamiseen. Julkisivujen sileärappaus, koristeiden maltillinen käyttö ja jalopuiset ovet ovat tyypillisiä 1920- luvun pohjoismaisen klassismin tunnuspiirteitä.

Pyynikinlinna rakennettiin alun perin apteekkari Uno Hagbergin (1872-1947) ja tämän perheen kotitaloksi. Vuonna 1932 suomalaisen kenkäteollisuuden uranuurtaja vuorineuvos Emil Aaltonen (1869-1949) osti Pyynikinlinnan sekä asunnokseen että kasvavan taidekokoelmansa tiloiksi.

Vuonna 1984 Pyynikinlinnaa kunnostettiin Aaltosen tyttärentyttären, Eila Kivekkään (1931-1999) toimesta näyttelyiden ja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen soveltuvaksi. Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen – Komonen Oy:n arkkitehti Markku Komosen suunnittelemissa muutostöissä säilytettiin rakennuksen alkuperäinen ulkoasu ja yksityisen kodin tuntu.

Vuosina 1983-2003 Pyynikinlinnan toiminnasta vastasi Kannus Production Oy. Tänä aikana Pyynikinlinnassa järjestettiin lukuisia nykytaiteen näyttelyitä, sekä mm. neljä Länsi-Afrikan kulttuureita esittelevää näyttelyä. Samaan aikaan syntyi Eila Kivekkään aloittama Pyynikinlinnan kokoelma, jota edelleen kartutetaan yksityisin varoin.

Emil Aaltosen Säätiö osti vuonna 1991 osuuden O.Y. Pyynikinlinnasta, jonne Säätiön toimitilat siirrettiin.

8.6.2004 Pyynikinlinnassa avattiin Emil Aaltosen Säätiön ylläpitämä teollisuus- ja taidehistoriaa esittelevä Emil Aaltosen museo. Pääkerroksen pysyvä näyttely esittelee Emil Aaltosta (1869-1949) ja hänen taidekokoelmaansa. Museon tarkoituksena on vaalia vuorineuvos Emil Aaltosen muistoa sekä edistää teollisen kehityksen tunnetuksi tekemistä. Tarkoitustaan museo toteuttaa ylläpitämällä Pyynikinlinnassa teollistumisen kehitystä, Emil Aaltosen elämäntyötä sekä hänen taidekokoelmaansa esittelevää näyttely- ja tutkimustoimintaa ja järjestämällä museon tarkoitukseen sopivia kulttuuritilaisuuksia, vaihtuvaa näyttelytoimintaa sekä muita tapahtumia.

Vuosien 2019-2021 välisenä aikana suoritettiin Pyyninkinlinnan peruskorjaus Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy:n suunnitelmien perusteella. Julkisivujen ja talotekniikan osalta suoritettiin perusteellinen kunnostus ja sisätilojen osalta säilyttävä kunnostus.

Pyynikinlinna 100 vuotta -näyttelyssä esitellään Pyynikinlinnan vaiheita sadan vuoden ajalta. Esillä on myös arkkitehti Jarl Eklundin rakennuspiirustusten helmiä eri vuosikymmeniltä ja arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy:n esittely Pyynikinlinnan peruskorjauksesta vuonna 2020.

Näyttely ja siihen liittyvä oheisohjelma toteutetaan yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy:n ja Tampereen yliopiston arkkitehtuuriyksikön kanssa.

Näyttelyyn liittyvä luento torstaina 18.4.2024 klo 17.30 teemalla arkkitehtiopiskelijat kartoittavat Jarl Eklundin arkkitehtonista viitekehystä. Luennoitsija: Olli-Paavo Koponen, professori, Tampereen yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö.

Tervetuloa Pyynikinlinna 100 vuotta -näyttelyyn!