Taidekokoelmat

Emil Aaltosen museon taidekokoelma koostuu pääasiassa teoksista suomalaisen taiteen kultakaudelta 1800-luvulta. Keskeisiä taiteilijoita ovat Fredrik Ahlstedt, Gunnar Berndtson, Elin Danielson-Gambogi, Albert Edelfelt, Robert Wilhelm Ekman, Antti Favén, Akseli Gallén-Kallela, Werner Holmberg, Eero Järnefelt, Alexander Lauréus, Hjalmar Munsterhjelm, Väinö Richard Rautalin, Helene Schjerfbeck, Johannes Takanen, Victor Westerholm, Maria Wiik, von Wrightin –veljekset ja Victoria Åberg.

Oma keskeinen osansa kokoelmassa on Antti Favénin muotokuvataiteella. Myös vanhempi ulkomainen taide on kokoelmassa edustettuna. Ensimmäisiä kokoelmahankintoja oli italialaisen kuvanveistäjän Cesare Zocchin marmoriveistos Nuori Michelangelo Brysselin maailmannäyttelystä vuonna 1910.

Muita ulkomaisia taiteilijoita ovat esimerkiksi Francois Bonnet, Louis Jean Fracois Lagrenée, L. L. Louch, Eugene Verboeckhoven, Claude Joseph Vernet ja Philips Wouverman.

Aaltosta kiinnosti myös Tampereen taide-elämä . Tämä näkyi myös kokoelmassa Artturi Aarteen, Gabriel Engbergin, Lennu Juvelan, Valfrid Kauhasen, Kalle Löytänän ja Martta Helmisen teosten muodossa. Tampereella Aaltonen oli myös mukana julkisen taiteen hankinnoissa. Vuonna 1925 hän lahjoitti Tampereen kaupungille Josef Alasen maalauksen Klaus ja Elina.

Hän lahjoitti myös varoja vuonna 1928 paljastettua, Wäinö Aaltosen veistämää Aleksis Kiven patsasta varten. Vuorineuvos Emil Aaltosen kuoleman jälkeen osa kokoelmasta siirtyi jälkipolvelle ja osa Emil Aaltosen Säätiölle, joka lahjoitti sen edelleen Tampereen Taideyhdistys ry:lle.

Alkuperäiseen kokoelmaan kuuluneita teoksia on nykyisin niin yksityis- kuin museokokoelmissakin. Tampereen Taideyhdistys ry:n kokoelmista suuri osa on talletettuna Tampereen taidemuseossa, osa Emil Aaltosen museossa.

Museon perustamisen jälkeen museo on saanut suvulta pitkäaikaistalletukseen kokoelman keskeisiä teoksia. Lisäksi museo sai vuonna 2013 Emil Aaltosen tyttärentyttäreltä Kirsti Berglundilta merkittävän taide- ja esinelahjoituksen.

Museon kokoelmaan on myös hankittu muutamia Emil Aaltosen taidekokoelmaan kuuluneita maalauksia.

Emil Aaltosen taideaarteet -kirja

Vuonna 2014 julkaistu Emil Aaltosen taideaarteet -kirja avaa näköalan vuorineuvos Emil Aaltoseen taiteen ystävänä. Se tuo esiin taidekokoelman sellaisena kuin se vuorineuvos Emil Aaltoselle Pyynikinlinnassa näyttäytyi.

Mielenkiintoisia näkökulmia kokoelman taiteilijoihin ja teoksiin luovat asiantuntijoiden kirjoittamat artikkelit. Taidehistorioitsija Hanne Selkokari käsittelee kokoelmiin ja keräämiseen liittyviä teemoja, taidehistorian professori emerita Riitta Konttinen tarkastelee kokoelman naistaiteilijoita, Tampereen taidemuseon näyttelypäällikkö Tapani Pennanen von Wright-veljesten teoksia, taidehistorioitsija Anne-Maria Pennonen avaa uusia näkökulmia Werner Holmbergin Poppelikuja-maalaukseen, taidehistorioitsija Helmiriitta Sariola syventyy Albert Edelfeltin teoksiin, taidehistorian dosentti Ulla Vihanta nostaa esiin Antti Favénin maalaamat muotokuvat ja taidehistorioitsija Minerva Keltanen tarkastelee kokoelman ulkomaisen taiteen osuutta.

Kirjaan on myös koottu läpileikkaus Emil Aaltosen taidekokoelmaa koskevista lehtiartikkeleista 1930–1940-luvuilta.

Kirjan on toimittanut Mika Törmä ja sen on julkaissut Emil Aaltosen Säätiön Teollisen kulttuurin tutkimusrahasto. Kirjassa on 120 sivua. Hinta: 30 €.